1.4.2025 Tarinapiiri: "Muutoksissa mukana lapsesta seniori-ikään"

Paikalla olleista tarinoitsijoista enemmistö oli syntynyt sodan jälkeiseen Suomeen, kuten Airi keskustelua avatessaan totesi. Osa taas oli kokenut evakkotaipaleet ja siitä johtuvat muutokset: "Siel´ koton´ Karjalas´ kaik´ol´ hyväst´". Tuttu virke, joka toistui aina, kun kyläiltiin - näin ehkä käsiteltiin menetystä ja uusiin oloihin sopeutumisen tuskaa? 

Lapsuudessa koettiin aluksi niukkuutta, joka jälleenrakentamisen ja yleisen vaurastumisen myötä johti elämisen laadun kohenemiseen. Maaseudun taloihin vedettiin sähköt - patteriradiot vaihtuivat putkiradioihin ja aikanaan televisioihin. Suosittu kyläilypaikka olikin talo, johon oli hankittu Tv.

Työelämän murros oli huomattava. Metsäkoneet korvasivat satapäisen metsurijoukon vain kymmenkuntaan metsuriin, joita enää tarvittiin metsän parannustöihin. Rajua oli myös automaattisen tietojen käsittelyn eli ATK:n tulo toimistoihin järkeistämään työtä - kirjoituskoneet vaihtuivat ohjelmistojen myötä tietokoneisiin ja perinteinen kirjanpito muuttui laskentatoimeksi.

Seniori-ikäisten tarinoissa huomion arvoista oli se, että lapsuuden niukkudesta huolimatta oltiin tyytyväisiä siihen, mitä oli ja saatiin. Ikävuosien karttuessa elämme ajassa, jossa kaiken runsauden keskellä tyytyväisyyden kokeminen on ehkä vierasta.

Airin lopetellessa keskustelua totesimme ns. älypuhelinten mahdollisuudet yhteydenpitoon ja keskinäiseen etäkommunikointiin ehkä kylässä käymisen kustannuksella.