3.3. 2026 "Elämää auton kanssa"

Elämää auton kanssa oli koettu aina lapsuusvuosista lähtien, vaikka auto olikin maaseudulla harvinainen - ihmetystä herättänyt kulkupeli. Sukujuhliin ajettiin kuorma-autoilla: laitojen päälle viritetyt lankut toimivat istuimina. Airin kokema "onnen potku" osui kohdalleen. Isä sai maataloon kulkupelin helpottamaan päivittäistä liikkumista.

Moni kertoja oli autoilleessaan kokenut "läheltä piti"-tilanteita, joissa niissäkin onni oli mukana. Poliisin kohtaamiset tuntuivat olevan aika yleisiä, mutta vihreän Saabin takapenkillä kerrotut selitykset rikkeen syntymissyistä saattoivat pelastaa suuremmilta seuraamuksilta.

Iän karttuessa eräänkin kertojan "vauhtisokeus" palautui normaaliksi liikenteen ja nopeusrajoitusten tarkailuksi - tosin nykyisten automerkkien ajo-ominaisuuksillakin on  vaikutusta rauhoittumiseen.

Keskustelun kuluessa ei mikään automerkki noussut selkeästi toisia paremmaksi. Tosin italiaiset automerkit kauttaaltaan todettiin huonolaautuisiksi. Fordin brittitehtaiden tuotteet eivät nekään nousset suosikeiksi kertoi kokemuksistaan eräs kertoja. Lada-merkki jakoi mielipiteitä - plus-puolia oli ajokin isot pyörät lämmityslaitteen tehokkuus. Oli myös kokemusta Opelin Mosse-versiosta, toisin kovin monen vuoden. 

Alkutotuttelun jälkeen automaattivaihteet autossa olivat tulleet naisten suosimiksi!

Monellakin oli omaa kokemusta ja silminnäkijähavaintoja autolla vedettävistä peräkärryistä ja asuntovaunuista. Vetokousta irtoamisia oli havaittu - olipa joku kärry pyrkinyt vetäjänsä rinnallekin!