20.10.2026 Tarinaa vuodenajoista
Syyskauden ensimmäisen tarinapiirin aiheeksi Airi oli valinnut eri vuodenaikoihin liittyneet muistot.
Tämänkertaiset tarinapiiriläiset: Airi, Inga, Aune, Seija, Risto ja Esko kokoontuivat poikkeuksellisesti jo tiistaina klo 10.30 alkaen Kunnanviraston kokoustiloihin.
Airin johdattelemana keskusteltiin vuodenaikoihin liittyvistä muistoista. Talven hiihto isän tekemillä laduilla ja omatekoisilla suksilla oli jäänyt mieleen, vaikka suksien kärkien muoto ei vastannutkaan ostosuksien ominaisuuksia. Monen muistelijan hyvin alkanut hiihtolenkki muuttui raskaaksi kelin vaihtuessa räntäsateeksi tai vastatuuleksi
Keväisillä hankikannoilla liikkuminen oli mahdollista muillakin välineillä. Potkukelkoilla alamäkien vauhti saattoi nousta melkoiseksi. Moottoripyörästä puhumattakaan! Joskus se loppui äkkipysähdykseen!
Kevään hakkuutyöt tukkilauttojen ja -nippujen kokoamisineen saattoi kestää viikonkin, mutta yön torkahtelu nuotiolla ja herääminen aamun sarastukseen olivat jääneet kokemuksina pysyvinä muistoina mieleen.
Keväisiin muistoihin oli tallentunut myös pilkkijäät, joskus varsin heikotkin. Valtakunnallisia kisoja pilkittiin aina toukokuulle asti – tosin vain Inarijärvellä.
Myös koulujen päättäjäiset Suvivirsineen olivat kevätjuhlien mieluisimpia muistoja. Kohokohtia olivat myös äitienpäivät ja niiden muistaminen kukkasin kahvitarjoiluineen.
Lapsuuden kesät olivat uintireissujen aikaa. Eväinä joskus maistuva, silavoitu näkkileipäpari. Se riitti koko päiväksi. Kesään liittyivät useammalla tarinoitsijalla mustikoiden keruu joko käsin tai koneella, yksin tai anopin kanssa hyttysetkin riesana.
Syksyisin moni oli joutunut keräämään puolukoita joko omaan käyttöön tai koulukeittolaan.
Koulujen joululomia edelsi koulun joulujuhlat näytelmineen. Mieliin olivat jääneet myös juhlan jälkeiset kokoontumiset luokkahuoneisiin. Jokaiselle jaettiin pussit, joihin oli koottu joitain hyvää – omena, pipariukko tai -possu, karkkeja ja kortti hyvän joulun toivotuksineen.
